Nopeasti muuttuvat asiakkaiden vaatimukset ja jatkuvasti kehittyvät teknologiat ovat lisänneet yritysten tarvetta olla mukautuvia, joustavia ja tulevaisuusorientoituneita. Asiakasarvon tuottamista painottava toimintaympäristö vaatii yrityksiä tuottamaan markkinaa disruptoivia, radikaaleja innovaatioita. Nämä kaikki ovat lisänneet yritysten tarpeita löytää kyvykkyyksiä, jotka antavat niille mahdollisuuden johtaa muutosta.
Tulevaisuuden ennakointia vai tulevaisuuden muotoilua?
Tulevaisuus voidaan toisaalta nähdä deterministisenä, valmiiksi annettuna. Silloin ainoa, mitä voimme tehdä on pyrkiä reagoimaan ja sopeutumaan tulevaisuuden tuomiin muutoksiin mahdollisimman ketterästi. Tällä hetkellä elämme toimintaympäristössä, jossa nopea reagointi muutoksiin ei enää riitä, vaan yritysten tulee pyrkiä olemaan muutoksen johtajia, jotka muotoilevat ja ohjaavat tulevaisuutta haluamaansa suuntaan.
”Organisaation ennakointikykyisyys ei ole isojen megatrendien tutkijamaista pyörittelyä, vaan kaikille organisaatioille tärkeää kyvykkyyttä varmistaa liiketoiminnan elinkelpoisuus ja kilpailukyky pitkällä tähtäimellä mutta myös lähitulevaisuudessa. ”
Ennakointi päivittäisen toiminnan ohjaajana
Ennakoinnin hyödyt ovat kiistattomia, mutta kuitenkin tutkimusten mukaan vain yksi viidestä yrityksestä varautuu riittävästi tulevaisuuteen. Moni yritys havahtuikin ennakointikyvyttömyytensä karuun todellisuuteen viimeistään pandemian myötä.
Ongelma mielestäni ei olekaan se, etteikö yrityksiä kiinnostaisi tulevaisuus ja siihen varautuminen. Monelta organisaatiolta puuttuu kuitenkin konkreettisia työkaluja johtaa ja kehittää yrityksen ennakointikyvykkyyttä sekä taitoa tulkita ja hyödyntää tulevaisuuteen suuntautunutta tietoa päivittäisessä päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä organisaation eri tasoilla. Tulevaisuus jää näissä tapauksissa siintämään liian kauaksi horisonttiin.
Projektista jatkuvaan oppimiseen
Ennakointi ei saa olla ainoastaan uuden strategiakauden pohjaksi tehtävä ”projekti” tai yrityksen kokoon nähden liian massiivista skenaariotyöskentelyä, jonka alle väsähdetään ennen kuin työskentelyn lopputuloksien hyödyntämiseen ja soveltamiseen esimerkiksi tuotekehityksen johtamisen näkökulmasta on edes päästy.
Monissakin tapauksissa on mahdollista, että organisaatiolla ei ole resursseja toteuttaa syväluotaavaa, systemaattista skenaariotyöskentelyä. Tämä ei olekaan mielestäni aina välttämättömyys, vaan rohkaisen jokaista pienempääkin tai alkuvaiheen yritystä harrastamaan skenaario-oppimista sekä tutustumaan tulevaisuuden muotoilun työkaluihin.
Ennakoivan organisaation kulttuuri tukee tulevaisuuteen suuntautumista
Kulttuurin merkitys ennakointikyvyssä on erittäin tärkeä. Tulevaisuuteen voi astua ensimmäisten joukossa vain organisaatiot, jotka ovat kulttuuriltaan ketteriä, kokeilevia, rohkeita, virheitä sallivia ja positiivisesti tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin suhtautuvia.
Kirjoittajasta:
Karoliina Lehtonen auttaa organisaatioita menestymään globaalissa kilpailussa parantamalla niiden tulevaisuuskyvykkyyttä sekä kaupallistamisosaamista. Koulutukseltaan Karoliina on KTM, ja hän on jatkokouluttautunut Kaliforniassa Institute for the Future (IFTF)-instituutissa ja Stanfordin yliopistossa. Karoliina on tulevaisuusorientoituneen designtoimiston Booming Strategies & Marketingin (www.booming.fi) toimitusjohtaja ja perustaja sekä toimii hallitustehtävissä kulmana tulevaisuuden ennakointi, asiakaskokemus ja globaalit go to market-strategiat.
Comments