YRITYSKAUPPAILTA 21.10.2025 – PwC:N ASIANTUNTIJOIDEN VINKEILLÄ KOHTI KESTÄVIÄ YRITYSKAUPPOJA!

Yrityskauppa on yksi merkittävimmistä päätöksistä, jonka yritys voi tehdä ja se voi vauhdittaa kasvua, avata uusia markkinoita ja jopa uudistaa koko liiketoimintamallin. Se on kuitenkin monimutkainen prosessi, joka vaatii hallitukselta strategista ajattelua, riskien tunnistamista, pitkäjänteisyyttä ja ennen kaikkea huolellisuutta.

Yhdessä PwC:n huippuasiantuntijoiden kanssa järjestimme Yrityskauppailta -tapahtuman, joka kokosi yhteen Future Boardin jäsenistöä Helsingin Ruoholahteen, PwC:n toimistolle. Tapahtuma järjestettiin hybriditilaisuutena, jossa pohdimme kysymystä: Miten hallitus voi varmistaa, että yrityskauppa on paitsi strategisesti oikea, mutta myös kestävä?

Illan aikana PwC:n asiantuntijat jakoivat näkemyksiään yrityskauppaprosessin eri vaiheista niin markkinakatsauksesta due diligenceen ja hallituksen vastuuseen. Tilaisuus tarjosi osallistujille runsaasti käytännön oivalluksia sekä työkaluja, jotka tukevat päätöksentekoa yritysjärjestelytilanteissa.

Markkinat elävät jatkuvasti, perusperiaatteet pysyvät ja hallituksen tehtävä on katsoa pintaa syvemmälle 

Alkuillan näytöksen avasi Johannes Äärilä, PwC:n Corporate Finance Director, markkinakatsauksella, jossa kävimme läpi mm. tämänhetkisiä talouden indikaattoreita sekä yrityskauppa-aktiivisuutta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ilmeni, että yrityskauppojen volyymit vuositasolla ovat laskeneet kokonaisuutena Suomessa.

“Yritysmarkkinat eivät toimi kuten kiinteistömarkkinat ja informaation epäsymmetria tekee jokaisesta kaupasta omanlaisensa,”  Äärilä totesi.

Ennen due diligence -vaihetta tämä epäsymmetria olisi suotavaa kuroa umpeen, sillä itse yrityskauppaprosessi itsessään kestää tyypillisesti noin kuusi kuukautta. Huomioitavaa on, että kestävän rakenteen luominen prosessin etenemiselle ratkaisee myös sen onnistumisen monella eri taholla.

Due diligence: varmuus, valuaatio ja velvollisuus

PwC:n Miika Liisanantti, Partner, Transaction Services, nosti esiin due diligence -vaiheen keskeisen merkityksen. Hänen mukaansa se ei ole pelkkä tarkastusvaihe, vaan hallituksen huolellisuusvelvoitteen ytimessä oleva työkalu.

Liisanantti kiteytti due diligencen kolme peruspilaria kuin presidentti konsanaan: varmuus, valuaatio ja velvollisuus.

Prosessin tavoitteena on varmistaa, että hallituksella on riittävä tieto päätösten tueksi, ja että resurssit sekä osaaminen riittävät niin arviointiin kuin myös itse integraatiovaiheeseen. Due diligence (DD) ei ole ongelmien etsintää vaan kokonaisuuden ymmärtämistä ja riskien hallintaa, joka korostaa hallituksen aktiivista roolia. 

Huolellinen hallitus on kestävän omistajuuden tae

Iiris Lappalainen, yritysjuridiikan asiantuntija, muistutti illan aikana hallituksen keskeisistä velvollisuuksista ja vastuista yrityskaupoissa.

 “Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua,”  Lappalainen painotti.

Hänen mukaan hallituksen jäsenellä on myös henkilökohtainen vastuu siitä, että päätökset tehdään informoidusti. Tämä korostaa hallituksen ja johdon välistä, jatkuvaa yhteistyötä ja siksi päätökset on tehtävä sekä yhteisesti että läpinäkyvästi transaktioprosessin jokaisessa vaiheessa.

Tilintarkastajan näkökulma: riskit paljastuvat usein vasta kaupan jälkeen

Illan viimeisen puheenvuoron piti Pekka Hiltunen, KHT-tilintarkastaja, joka täydensi kokonaisuutta tilintarkastajan näkökulmasta case-esimerkeillä. Hän korosti, että taloudellisen datan ja juridisen neuvonannon laatu ratkaisee usein sen, millaiseksi kaupan jälkeinen vaihe muodostuu.

“Verosuunnittelun jäljet voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen ja jopa joskus uuden omistajan vastuulle,” Hiltunen muistutti.

Nostona muutama keskeinen hallituksen tehtävä:

• Yhtiön hallituksen on edellytettävä johdolta, että johto käyttää juridista neuvonantajaa kauppakirjojen teossa.

• Kirjanpito sekä tilinpäätökset on laadittava huolellisesti, jotta hallitus voi tehdä oikeat päätökset tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä.

• Yhtiön verotuksellisten riskien kartoittaminen on tärkeää kaupan arvoa ja turvallisuutta ajatellen.

  
  

Mitä sinne omaan työkalupakkiin sitten kannattaa ottaa mukaan?

Ainakin se, että yrityskaupan osapuolten tehtävä on saada riittävä informaatio, jotta kauppa ollaan valmiita tekemään. Lisäksi on tärkeää luoda selkeä ymmärrys siitä, mihin käsiin yritys jää kauppojen jälkeen. Oikean omistajastrategian valinta riippuu ajoituksen lisäksi myös omistajien strategisista tavoitteista.

Kiitos PwC:n huippuasiantuntijoille erinomaisista opeista ja keskustelusta. Mikäli yrityskaupat ovat myös ajankohtaisia lukijalle, suosittelemme kääntymään PwC:n asiantuntijoiden puoleen. Heidän kokemusten sekä näkemysten avulla yrityskaupoista syntyy kestäviä ratkaisuja pitkälle tulevaisuuteen.

Illan asiantuntijat ja aiheet kiteytettynä

• Yrityskauppamarkkinakatsaus ja yrityskauppaprosessi – Johannes Äärilä, Director, Corporate Finance

• Transaktiovaihtoehdot ja sijoittaja- ja ostajatyypit – Johannes Äärilä

• Due Diligence -tarkastukset – Miika Liisanantti, Partner, Transaction Services

• Hallitukselta vaaditaan huolellisuutta ja aktiivisuutta yrityskaupassa – Iiris Lappalainen, Yritysjuridiikan asiantuntija

• Tilintarkastajan näkökulmia yrityskauppoihin – Pekka Hiltunen, KHT-tilintarkastaja

MUUT BLOGIKIRJOITUKSET