Muutama vuosi sitten olisi ollut vaikea kuvitella, että Suomessa puhutaan lehtien otsikoissa mahdollisesta ulkonaliikkumiskiellosta tai että Uusimaa asetettaisiin sulkuun. Korona on kriisinä ollut omaa luokkaansa, mutta samalla se on alleviivannut sitä, miten nykymaailmassa yrityksen kuin yrityksen olisi tärkeä seurata, ymmärtää ja tarvittaessa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Jo ennen koronaa nähtiin miten hallituksen vaihtuminen muutti poliittisen taloudenpidon: niukkuus vaihtui velkaan. Samalla ilmastokriisiin vastaaminen näkyy yhä useammalla sektorilla aina metsistä rakentamiseen ja rahoitukseen. Jos poliitikka ei ole ollut hallituksen asialistalla, kannattaisi sen nyt vihdoin olla.
Politiikka muovaa yhteiskunnan arvoja. Menestyvä yritys osaa lukea arvojen muuttumista ja huomioida ne esimerkiksi omassa brändityössään. Usein, kuten esimerkiksi ilmasto- ja vastuullisuuskysymyksissä, arvot tulevat myös konkreettiseksi lainsäädännöksi. Huolellisesti toimiva hallitus ja yrityksen johto osaavat tunnistaa näitä muutoksia. Tesla on ääriesimerkki, joka konkretisoi miten yhteiskunnalliseen virtaukseen lähteminen voi parhaimmillaan palkita.
Niille yrityksille, jotka pyrkivät itse aktiivisesti vaikuttamaan politiikkaan tulee jatkossa uusia vaatimuksia. Suomen luodaan avoimuusrekisteri, jonka myötä pitää kertoa lobbauksen kohteet ja aiheet. Toivottavasti rekisterin myötä lobbaaminen nähdään jatkossa normaalina osana toimivaa demokratiaa. Yksikään päätöksentekijä ei ole jokaisen asian asiantuntija, ja yrityksillä on paljon tietoa, ymmärrystä ja näkemystä annettavana.
Mitä politiikasta sitten hallituksessa kannattaisi ymmärtää? Ensimmäisenä kannattaa aloittaa hallitusohjelmasta (tai esimerkiksi kaupunkistrategiasta). Vaalikausien alussa luotavat ohjelmapaperit auttavat muodostamaan kuvan, mitä muutoksia omaan toiminaympäristöön on mahdollisesti tulossa. Tämän jälkeen olennaista on, että tietää minkälaisella päätöksentekoprosessilla ja -aikataulula asia etenee. Prosessin kautta pääsee myös kiinni oikeisiin päätöksentekijöihin.
Päätöksentekoprosessit ovat usein pitkiä ja yleensä, mitä aikaisemmin niihin pystyy tuomaan omaa näkökulmaa, sitä paremmin asioihin pystyy vaikuttamaan. Liian usein kuulee, että muutokseen herätään siinä vaiheessa kun hallituksen esitys tulee eduskuntaan. Tästäkin näkökulmasta on luontevaa, että politiikkaa kannattaa seurata hallituksessa: itselle tai omalle toimialalle merkittävän sääntelyhankkeen voi ottaa aktiiviseen seurantaan ja toisaalta asia voi muuten helposti jäädä operatiivisen tekemisen jalkoihin.
Oikeaikaisuuden lisäksi on tärkeää toimia johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Tässä monella toimialalla avuksi voi olla kattojärjestö, joka pystyy sekä seuraamaan prosesseja että osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin päätöksentekijöiden kanssa. Nyt syksyllä 2021 nähtiin, miten myös Suomen startup-skene järjesti edunvalvontaansa. Tukea voi saada myös public affairs -konsulteilta. Olennaisinta on, että tietää mitä itse haluaa saada aikaiseksi.
Palkintona politiikan oikeanlaisesta huomioimisesta voi olla merkittävien riskien välttäminen tai pienentäminen, pääsy uusille markkinoille tai vaikkapa kokonaan uudenlaisen kysynnän synnyttäminen. Riskejä ja mahdollisuuksia löytyy jokaiselta toimialalta, ja vaikka valtaosalle ne ovat pienemmän kokoluokan kysymyksiä kuin Teslan rakettimainen nousu, ovat yhteiskuntamme menossa siihen suuntaan, että tavalla tai toisella politiikka koskettaa entistä useampaa yritystä aiempaa voimakkaammin ja useammin.
Kun Venäjä järjestelee joukkojaan Ukrainan rajalla ja Yhdysvallat uskoo sotatoimiin, kun teknologiayhtiöt alkavat jakautua geopoliittisen taustan mukaan, ja kun poliittinen taloudenpito elää merkittävää murrosta, voidaan puhua epävarmasta ympäristöstä. Kasvua on kuitenkin edelleen tarjolla ja onneksi epävarmuutta voi torjua panostamalla myös poliittisen toimintaympäristön ymmärtämiseen.
Kirjoittajasta
Missä maailma muuttuu, siellä on Robert. Robert on kokenut lobbari, viestijä ja kampanjoitsija. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus hallitustyöstenkentelystä. Tällä hetkellä hän toimii perheyritys Porvoon Maske Oy:n sekä Ab Suomen Herrainpukimo Oy:n hallituksissa. Public Affairs -konsulttina toimiessaan Robert loi Lobbarikoulun, josta tukea omaan vaikuttamistyöhön on hakenut jo yli 30 edunvalvonnan ammattilaista. Robertilla on monipuolista kokemusta politiikan taustatehtävistä eduskunnasta, Brysselistä ja pääministerin kabinetista Alexander Stubbin kaudella. Hän on työskennellyt aiemmin mm. Uberin yhteiskuntasuhdejohtajana Pohjoismaissa ja ollut mukana tekemässä Uberin EU-tason vastuullisuusohjelmaa. Hän teki ruokalähettifirma Foodoran tutuksi suomalaisille PR-vastaavana toimiessaan.
Comments