Yritykset koostuvat ihmisistä. Jotta voit johtaa yritystä, sinun on johdettava ihmisiä. Jotta voit johtaa ihmisiä, sinun on johdettava ensin itseäsi. Ja jotta ihmiset haluavat tulla johdettaviksi, sinun on tiedettävä mihin olet menossa.
Kun Future Boardin viesintäkoordinaattori tiedusteli minua kirjoittamaan tämän blogitekstin olin innoissani. On niin paljon asioita mitä haluaisin tuoda esiin! Kyseessä on kuitenkin blogikirjoitus, eikä self help -kirja, joten päädyin rajaamaan aiheen itsensä johtamisen perimmäiseen tarkoitukseen, eli tavoitteeseen ja sen asettamiseen.
Nykypäivän menestyneet yritykset ovat pääosin rakennettu hyvän hallintotavan mukaisesti: Omistajat – Hallitus – Operatiivinen organisaatio. Ja sille on syynsä. On hyvin ymmärrettävää, että keskellä kiirettä on vaikea nähdä metsää puilta, joten tarvitaan eri tasoja vastaamaan eri kehitysaskeleista. Liian usein itsensä johtamisessa puut kuitenkin sekoittuvat metsään. Liiketoiminnassa “pelaajavalmentajat” ovat vieläkin turhan usein sääntö poikkeuksetta, vaikka jokaisella menestyvällä urheilijallakin on valmentaja.
Esimerkiksi hiihdossa ymmärrämme, että vaikka kuinka olet koko elämäsi hiihtänyt, on aina asioita, joita et itse huomaa tai pysty näkemään. Lisäksi aina löytyy joku joka tietää jotain paremmin kuin sinä. Tosin sanoen, mikäli yrityksen johtaminen on vaikeaa yksin, samaa on itsensä kehittäminen ja johtaminen.
Älä siis johda yksin!
…ainakaan mikäli haluat nousta uudelle tasolle. “Loose your ego, rather have it right than be right”
Kun ego on voitettu, päästään kirjoitukseni ytimeen, eli itse tavoitteeseen ja sen asettamiseen. Aivan kuten omat kehityskohteet, niin hassulta kun se kuulostaakin, niin oma tavoitekin on usein yksin vaikea kristallisoida. Suomalaisessa liike-elämässä ovat tällä hetkellä muodissa “big hairy goalsit” – suuret karvaiset tavoitteet. “Shoot to the stars and end up in the moon.” Se että et pääse tavoitteeseen ei haittaa, koska liikut kuitenkin eteenpäin. Ymmärrän hyvin amerikkalaistyylisen ajattelumallin. Etenkin muistutuksena ja takamukseen potkijana meille nöyrille suomalaisille. “Jos et uskalla ajatella isosti, et voi koskaan saavuttaa mitään isoa.”
Mutta liikutko aidosti oikeaan suuntaan? Tavoitteen sitouttavan ja motivoivan vaikutuksen maksimoidakseni kuljenkin vastavirtaan “isoista karvaisista tavoitteista”. Miten sitouttava, motivoiva tai aidosti merkityksellinen on tavoite, joka on mahdollista ainoastaan, mikäli kaikki onnistuu lähes täydellisesti? Tai mikäli se on tässä käyttäytymismalleja muuttavassa pandemia-ajassa asetettu pidemmälle kuin 3 vuoden päähän?
Maailma muuttuu. Tarkasti lukkoon lyöty tavoite saattaa jo ihan konkreettisten muutosten myötä tulla mahdottomaksi ja turhaksi. Toisaalta mitä tapahtuu, kun “iso karvainen tavoite” saavutetaan? En voi sanoa, että itselläni olisi tästä kokemusta, joten käytän esimerkkinä Andre Agassia. Koko hänen lapsuutensa hänen isänsä ja lopulta hänen itsensä tavoitteena oli olla maailman paras tennispelaaja. Kymmeniä vuosia sama iso karvainen tavoite tiettyä yksittäistä hetkeä kohti. Agassi onnistui siinä, voitti kaikki todennäköisyydet. Kuitenkin päästyään ranking ykköseksi hän masentui ja käytännössä lopetti tenniksen hetkeksi, koska onnellisuus ja merkitys hänen elämässään ei lisääntynytkään. Päin vastoin – tavoitteen saavuttaminen ja poistuminen toi tilalle tyhjyyden. Tarinalla on “luonnollisesti” onnellinen loppu. Enempiä lukunautintoa pilaamatta, syvempi merkitys ja oikea tavoite syntyivät siitä mitä hän pystyi luomaan menestyksensä ansiosta. (Lukusuositus: Open, Andre Agassi)
Mielestäni yrityksen tavoiteasetannan tulee aina lähteä merkityksellisestä visiosta ja missiosta – syystä olla olemassa. Mutta itsensä johtamisessa se merkityksellinen tavoite syntyy usein niinkin tylsältä kuulostavasta asiasta kuin arjesta. Minä – ihminen, olen muutakin kuin työ mitä teen. Työ saattaa joissakin elämäntilanteissa tuntua täyttävän 100 % ajasta, tavoitteista, ajatuksista, mutta pelkkä työ motivaattorina harvemmin on kestävää. Itsensä johtaminen ja kehittäminen ei siis ole vain työhön liittyvän tiedon ja valmiuksien lisäämistä, vaan kokonaisvaltainen prosessi, jolla tavoitellaan parempaa, motivoivampaa ja onnellisempaa arkea.
Miten arki tavoitteena sitten määritetään?
Varmasti on monta tapaa, mutta itseäni on ohjannut erään tuttavani kysymys reilu 4 vuotta sitten: “Jos raha ei olisi este ja voisit tehdä ihan mitä haluat, miltä päiväsi näyttäisi 5 vuoden kuluttua?”
• mistä päiväsi koostuu?
• mitä teet?
• missä asut?
• kenen kanssa vietät aikaa?
• jos sinun pitäisi määrittää henkilökohtainen missiosi, mikä se olisi?”
Mielestäni nämä ovat asioita, joita voi ja jotka pitää hahmottaa ja tuoda konkretiaan – ajankäyttö, mielenkiinnon kohteet ja merkitykselliset suhteet. “Tavoitteena luoda merkityksellinen elämä – arki, josta ei tarvitse erillistä lomaa.”
Mutta arki ei yksin riitä. Samoin kuin pelkkä “iso karvainen tavoite”, pelkkä merkityksellinen arki tavoitteena saattaa johtaa ainoastaan haaveiluun, jossitteluun ja taivaanrannan maalaamiseen. Tarvitaan struktuuria. Näin ollen pyysin kommenttia itsensä johtamisen ja tavoitteiden asettamisen parhaalta tuntemaltani struktuurin luojalta, eli Frammen toimitusjohtajalta Jani Modigilta.
Jani vertasi tavoitteiden asettamista purjehdukseksi. Maailma muuttuu, käytössä oleva vene tai sen kuorma vaihtelee, meri ei ole koskaan täysin samanlainen. Erilaisista sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä ja motivaattoreista riippuen, ihmisen tulee valita satamia, joihin hän suuntaa “myymään rahtiaan” ja juhlimaan maalin pääsyä, eli onnistumista. Satamaa ei myöskään kannata lukita liian pitkälle. Kymmenen vuoden päässä olevaa itseä tai satamaa kukaan ei voi vielä tunnistaa. Tuskin Arnold Schwarzeneggerkaan ensimmäistä kertaa Itävallassa salille mennessään ajatteli, että tämä on hänen tiensä Kalifornian kuvernööriksi. Toisaalta sataman saavuttaminen, onnistuminen ja siihen liittyvä aito ilo on tunne, jota jokainen meistä tarvitsee. Toisin sanoen, arjen rinnalle, Jani nosti elintärkeät struktuuria ja tunnekokemuksia tuovat operatiiviset tavoitteet. Ihminen ei ole rationaalinen kone. Tärkeät kokemukselliset hetket arjen keskellä luovat tunteita ja antavat energiaa, sekä lisämotivaatiota.
Yhteenvetona: Älä johda yksin! Luo aitoja yhteyksiä, jotka tuovat sisältöä elämään, auttavat ymmärtämään ja vievät eteenpäin.
Itsensä johtaminen on kokonaisvaltainen prosessi kohti sekä parempaa arkea, että aitoja tunnehuippuja. Kuten yritysten tavoiteasetanta, myös itsensä johtamisen tavoitteiden asettaminen tulee koostua, sekä tulevaisuuden arjesta (visiosta), että operatiivisista tavoitteista (satamista).
Marko Heino
Kirjoittaja on kestävään markkinoinnin tuotantoon, sekä brändin hallintaan keskittyvän Frammen (www.framme.com) perustaja, sekä hallituksen puheenjohtaja, henkilökohtaisena missionaan aitojen yhteyksien luominen.
Kuva, Framme
Comments