Epävarma toimintaympäristö on yksi yrittäjyyden suurimpia haasteita, mutta samalla se voi myös luoda mahdollisuuksia täysin uusille yrityksille. Terveydenhuolto on ollut Suomessa jatkuvassa muutospaineessa Vanhasen I -hallituksen Paras-hankkeesta lähtien, joka käynnistyi jo vuonna 2006. Viimeisin käännös saagassa tapahtui tämän vuoden keväällä, kun sote-uudistus viimein hyväksyttiin Marinin hallituksen toimesta. Sote-yritykset ovat siis työskennelleet keskellä suurta epävarmuutta jo viimeisen 15 vuoden ajan, jossa vanha uudistus kaatuu ja seuraavan hallituksen ajama hanke on ollut täysin edellisestä poikkeava. Kuinka yhtiöt voivat työskennellä ja samalla kasvaa sellaisessa ympäristössä pitkäjänteisesti? Vastaus on kaikessa abstraktiudessaan yksinkertainen – huolellisuudella.
Strategia keskeisimpänä työkaluna
Strategian tehtävä on vastata yksinkertaisimmillaan: mitä tehdään, miksi ja etenkin miten? Epävarmuuden keskellä strategian keskeistä roolia ei voi olla korostamatta. Esimerkiksi sote-uudistuksen kohdalla suosin skenaariosuunnittelua, jonka avulla strategiasta muodostuu useisiin uskottaviin vaihtoehtoihin varautuva kokonaisuus, joista jokainen luo omalla tavallaan omistajille arvoa. Huolellisella ja pitkäjänteisellä menneisyyden ja nykyhetken tarkastelulla voidaan huomata, että tulevaisuuden rakennuspalikat ovat jo havaittavissa. Usein paras skenaario ei ole realistisin, mutta yhtiön omien vahvuuksien ja heikkouksien rehellinen tiedostaminen ohjaavat oikeanlaiseen tulevaisuuden varautumiseen. Samalla syntyy yrityksen täysin oma visio sen tulevaisuudesta.
Johdon on sitouduttava
Strategiatyössä johdon ymmärrys liiketoimintaympäristöstä ja yhtiön nykytilasta ovat keskeisessä roolissa. Yhtiön johto laatii strategian ja tilanteesta riippuen hallitus osallistuu strategiatyöhön sovitulla tavalla. Kaikessa työskentelyssä johdon sitoutuminen kokonaisuuteen on toimeenpanon kannalta keskeisessä roolissa. Esimerkiksi skenaariosuunnittelusta ei ole hyötyä, mikäli toimitusjohtaja ei itse usko tai osallistu työskentelyyn ja lopuksi sitoudu sen toteuttamiseen. Toinen haaste on, ettei suunnitelmia päivitetä uuden tiedon valossa tarpeeksi nopealla viiveellä. Mikäli epävarmuustekijä johtuu esimerkiksi regulaatiosta, niin tällöin strategiaa saattaa joutua päivittämään jopa kuukausittain, kuten sote-uudistuksen lukuisten eri nyanssien kohdalla aina perusterveydenhuollosta kuntoutuksen monikanavarahoituksen purkamiseen.
Kaiken takana on hallitus
Epävarmassa ympäristössä hallituksen ja johdon yhteistyö korostuu. Johto tuntee yhtiön parhaiten, mutta hallituksen osaamiselle pitäisi olla aina käyttöä. Niin sanottu hands out & nose in -lähestymistapa hallitustyöskentelyyn on mahdollisten muutosten keskellä elintärkeää. Yhtä lailla tärkeässä roolissa on hallituksen kokoonpano: millaiset syyt aiheuttavat epävarmuustekijöitä ja millainen osaaminen tukee johtoa ja menestystä parhaiten? Jälleen kerran palataan huolellisen strategiatyön äärelle, sillä se toimii myös yhtenä hallituksen keskeisenä työkaluna. Vaaditaan täysin erilaista tietotaitoa, jos verrataan teknologisen kehityksen luomia epävarmuustekijöitä vaikkapa lainsäädännön muutoksiin. Hyvä hallitus auttaa parantamaan yhtiön vahvuuksia ja tunnistaa sekä korjaa sen heikkouksia yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Epävarmuus voi olla kasvun ajuri
Yhtiöt suhtautuvat epävarmuuteen ja siitä syntyviin muutoksiin usein negatiivisesti. Toisaalta epävarmuus luo lähes aina myös osalle yhtiöistä arvoa. Esimerkiksi kuntoutussektori on viimeisten vuosien aikana konsolidoitunut yritysjärjestelyiden myötä ennen näkemättömällä tavalla. Yksi konsolidaatioon ajava tekijä on varmasti ollut sote-uudistus ja sen aiheuttamat epävarmuustekijät. Samaan aikaan uusille ja ketterille toimijoille avautuu kuitenkin mahdollisuuksia, mikäli ne keskittyvät vahvuuksiinsa ja luovat näistä kilpailuetua isompiin toimijoihin nähden. Epävarmuuden keskellä tarvitaan rohkeutta, mutta ennen kaikkea toimiva strategia, työkalut sen luomiseen ja ylläpitämiseen sekä johdon sitoutumista kokonaisuuteen. Aivan yhtä tärkeää on toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö hallituksen sekä johdon välillä. Mikäli yhtiö ei toimi yhtenäisesti, niin kasvun luomisesta tulee etenkin pitkällä aikavälillä erittäin haastavaa, yhtiö voi kriisiytyä ja osaavat siirtyvät kilpailijoiden pariin luomaan heidän kasvuaan.
Kirjoittajasta
Petri Kaisamatti on toiminut kuntoutusalalla yli 10 vuotta, joista suurimman osan yrittäjänä niche-markkinaan keskittyvässä yhtiössä. Mielenkiinnonkohteita hänellä ovat etenkin strategia, rahoitus ja laadukkaan johtamisen käytänteet.
Comments